Suomen Joogaliiton vuosikokous ja Talvipäivät 9.-11.3.2012Tänä vuonna talvipäivät pidettiin Kulttuurikeskus Sofiassa, Helsingin Vuosaaressa. Teemana oli Joogan ihmiskuvaa etsimässä. Päiville oli saapunut n. 150 osallistujaa ympäri Suomen. Ilmoittautumisen jälkeen oli mahdollisuus osallistua Arvo Tavin ohjaamaan joogaharjoitukseen istuen. Tämä onnistui yllättävän hyvin täydessä auditoriossa. Illemmalla tapahtuman avasi Metropoliitta Ambrosius. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi Sofiaan ja mainitsi joogan tuovan moniäänisyyttä, suvaitsevaisuutta sekä globaalia perspektiiviä Suomeen. Saimme kuulla Sofian toiminnasta. Siellä järjestetään myös joogakursseja. Tämän jälkeen puheenjohtaja Sinikka Tala johdatti kuulijat joogapäivien teemaan. Joogapäivien tarkoitus oli pohtia, miten sopeutamme joogan itämaisen perinteen suomalaiseen joogan opetukseen. Hän puhui ahimsasta ja muistutti sen olevan asenne - portti vuorovaikutuksessa elämiseen. Ahimsan toteutuessa läsnä on nöyryys, käytettävissä oleminen ja rakkaus. Läsnä ei ole vihamielisyyttä eikä jännitettä. Jäsenyhdistysten tapaaminen Myöhään illalla oli vielä yhdistysten edustajien tapaaminen. Anja Ketola avasi keskustelun aiheesta Joogaopiston 40-vuotisjuhlavuosi 2013. Juhlavuoden kunniaksi on julkaistu kirjaa Jooga juurtui Suomeen – Suomen joogaliiton 40-vuotistaival. Tulossa on myös valokuvanäyttely sekä juhlaseminaari. Keräsimme yhdessä lisää ideoita siitä, miten juhlavuotta voisi juhlistaa Joogaopistolla, yhdistyksissä ja mediassa. Ritva Kuure on juhlatoimikunnan puheenjohtaja. Joogafilosofia tieteen silmin Lauantaina saimme kuulla FT Tarja Kallio-Tammisen erittäin asiantuntevan ja mielenkiintoisen esitelmän aiheesta Aineen ja hengen yhteys ihmiskuvassa. Hän valotti näkökulmia dualismiin ja monismiin. Vertailtavina olivat länsimainen tiede, jossa tieto perustuu havaintoihin ja päättelyyn, sekä intialainen filosofia, jossa tietoa voidaan saada myös suoraan intuitiivisesti eläytymällä. Hän pohti, voitaisiinko nämä näkökulmat sovittaa yhteen. Joogassa lähdetään ihmisestä ja hänen kokemuksestaan. Patanjalin joogafilosofia ja –psykologia yhdistää teorian ja käytännön (täysi ymmärtäminen edellyttää harjoittamista). Esityksessä todettiin, että ihminen, joka osaa vapautua sisäisestä kuormastaan, on toimintakykyisempi yhteiskunnan jäsen. Jooga ei ole elämästä luopumista vaan sen täydellistämistä.
Tarja Kallio-Tamminen toi joogapäiville tieteellisen näkökulman. Joogaharjoitukset ja työpajat Lauantai- sekä sunnuntaiaamut saimme aloittaa joogaharjoituksella oman valinnan mukaan. Näitä oli tarjolla neljässä eri salissa. Ohjaajina toimivat Iia Lappalainen, Ritva Kuure, Pirjo Paavilainen, Märta Heikinheimo ja Irma Ramsay. Iltapäivällä osallistuimme Liisa Salo-Leen Chiyoga-työpajaan ja Iia Lappalaisen työpajaan, jonka aiheena oli Pranayama-ja ääniharjoitukset joogassa. Näitten lisäksi tarjolla oli myös Soilikki Suntolan Meditaatio-työpaja ja Pirjo Paavilaisen Äitiysjooga-työpaja. Chiyoga-työpajassa kuulimme Liisa Salo-Leeltä perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä (TCM) ja perinteisestä intialaisesta lääketieteestä (Ayurveda). Molemmille niille on yhteistä muun muassa ennaltaehkäisevä asenne, tasapaino, kokonaisvaltaisuus ja pitkäkestoinen sitoutuminen. Elämän rytmi tulisi sopeuttaa vuodenaikojen mukaan. Elimistä maksa ja sappirakko liittyvät kevääseen. Saimme kuulla missä kulkevat kyseiset meridiaanit ja paikallistimme joitakin akupisteitä ja teimme mukavia harjoituksia. Mietimme yhdessä asanoita jotka vaikuttavat maksa- ja sappirakkomeridiaaneihin. Näitä löytyi mm. sivutaivutukset ja kierrot, aura, niskan liikkeet ja pyöritykset. Lisäksi kaikenlaiset taputukset ja vatsan hieronta on hyväksi. Saimme myös tietoa ruuan käyttämisestä lääkkeenä. Yksi mieleen jäänyt ohje oli syödä kaikkia värejä, toinen juoda lämmintä vettä, ei kylmää. Myös ruokavalio muuttuu vuodenaikojen mukaan. Pranayama-työpajassa Iia Lappalainen kertoi, että vanhan joogaperinteen mukaan asanapainotteisuus joogaharjoituksessa sopii nuoruuteen, pranayamapainotteisuus keski-ikään ja meditaatio vanhuuteen. Pranayama-harjoitukset voi ottaa mukaan omaan joogaharjoitukseen, kunhan vatsa-pallea-hengitys on hallinnassa. Äänen käyttö joogassa syventää hengitystä ja keskittymistä. Lisäksi äänen värähtely kehossa rentouttaa tehokkaasti. Eri äänteet vaikuttavat eri tavalla. Esimerkiksi sulkevaan liikkeeseen yhdistetty matala maaa-ääni rauhoittaa ja sopii näin iltajoogaan. Vastaavasti äänteet hram, hrim ja hrum energisoivat, joten ne sopivat paremmin aamuharjoitukseen. Ääntä ja hengitystä voi käyttää myös kivunlievitykseen. VuosikokousJoogaliiton vuosikokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat. Saimme kuulla, että liitto on vakavarainen, vaikka viime vuosina Joogaopistoa on remontoitu kovastikin. Joogaliiton hallituksessa jatkavat Karin Sillander, Anja Ketola, Ritva Kuure, Soilikki Suntola, Pirjo Paavilainen sekä pj. Sinikka Tala. Uusiksi jäseniksi äänestettiin kaikkiaan kymmenestä ehdokkaasta Irma Ramsay, Märtä Heikinheimo, Sirkku Savusalo, Aimo Törmänen, Pirkko Talja, Piia-Leena Salo ja Marja Virmajoki-Tyrväinen. Kylli Kukk ja ruusunpunaiset lasit Lauantai-iltana Kylli Kukk johdatti joogaajat shakti-tanssin eli tanssillisen joogan saloihin. Tanssiliikkeet olivat miellyttävän pehmeitä, ja ne yhdistettiin hengitykseen kauniin musiikin ja Kyllin ohjauksen säestäminä. Tanssiliikkeillä oli paitsi rentouttava, myös tervehdyttävä funktio. Ohjaajan puheella ja laulujen sanoilla oli suuri painoarvo. Tämän tanssin tarkoitus on vapauttaa, eheyttää ja ilahduttaa! Suosittelemme!
Kylli katselee maailmaa ruusunpunaisten silmälasien läpi. Kylli esiintyi myös sunnuntaina epätavallisessa roolissa, nimittäin luennoitsijana. Hän otti yleisönsä astumalla kateederille valtavat ruusunpunaiset lasit päässään. Hänen aiheenaan oli Matkalla pimeydestä valoon. Aluksi hän näytti erään vaikuttavan lyhytelokuvan, jonka motto oli Einsteinin sitaatti: Ongelmat voi ratkaista vain eri tietoisuuden tasolla kuin missä ne on luotu. Hän kertoi meidän kaikkien olevan maan päällä kehittymässä, pyhiinvaelluksella.
Kyllin kyydissä oli vakavaa ja mukavaa! Syvällisestä aiheesta huolimatta hän valloitti yleisönsä, ja melkein villitsi joogaajat eläytymään leikkimielisesti erilaisten eläinten hahmoihin ja energioihin. Joogaterveisin Helena Helisten ja Kaija Paasovaara |
